Jokainen meistä haluaa tuntea olonsa hyväksi itsensä kanssa. Mutta mitä tapahtuu, kun emme koe riittävyyttä? Silloin on aika katsastaa itsetunnon tilaa. Itsetunto on yksi psykologian merkittyjen aiheiden joukossa, jolla on syvä vaikutus henkilökohtaiseen kasvuun, yksilön turvallisuuden tunteeseen ja kykyyn solmia terveitä ihmissuhteita.
Itsetunto määritellään usein yksilön subjektiiviseksi itse-arvioinniksi. Hyvällä itsetunnolla varustettu yksilö tunnistaa omat vahvuudet, heikkoudet sekä arvon ja tunteen riittävyydestä. Huono itsetunto taas ilmenee arvottomuuden ja riittämättömyyden tuntemuksena.
Hyväksyvä itsetunto on itsetunnon muoto, joka keskittyy yksilön kykyyn hyväksyä itsensä täysin sen sijasta, että mittaa itsensä suhteessa muihin tai täyttää tietyt sosiaaliset odotukset. Ajatellaanpa esimerkiksi koululaista, joka ei saa matematiikassa parhaita arvosanoja. Hyväksyvässä itsetunnossa opetetaan lasta ymmärtämään, että hän on arvokas ihminen riippumatta siitä, saako hän matematiikassa parhaat mahdolliset pisteet vai ei.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö pitäisi pyrkiä parempaan, vaan sitä, että on tärkeää tiedostaa oma arvo riippumatta ulkoisista suorituksista. Hyväksyvä itsetunto luo siis pohjan sille, että voimme kohdata elämän haasteita realistisesti ja myötätuntoisesti itseämme kohtaan.
Tutkitusti hyväksyvällä itsetunnolla on myönteisiä vaikutuksia yksilön mieleen ja käyttäytymiseen. Se auttaa kehittämään stressinsietokykyä, edistää psyykkistä hyvinvointia ja kykyä solmia terveitä ihmissuhteita.
Yhteenveto
Hyväksyvä itsetunto on voimaannuttavaa. Se edistää yksilön kykyä tarkastella itseään objektiivisesti, hyväksyä heikkoudet ja tunnistaa omat vahvuudet. Hyväksyvän itsetunnon edistämisessä olennaisinta on opetella hyväksymään itsensä sellaisena kuin on, ilman ulkoisten odotusten tai suoritusten painetta. Muistetaan siis, että jokaisella meistä on sisimmässään ainutlaatuista arvoa, johon ulkoiset tekijät eivät voi vaikuttaa.